Oudon muutos

Joku oli kai valittanut Pääkäyttäjälle herra K:sta sillä herättyään eräänä aamuna levottomista unistaan hän huomasi muuttuneensa suunnattomaksi tietokoneeksi. Joku oli painanut valvomossa virtakytkintä. Oli myös mahdollista, että lyhyt sähkökatkos oli sammuttanut ja uudelleenkäynnistänyt hänet. Buutatuksi tuleminen tuntuu aina niin erikoiselta, hän mietti. Ikään kuin olisi irkannut pikkutunneille ja torkahtanut avaruusbaaria vasten. Fileenpätkät assosioituvat uudella tavalla, lokitiedostossa on sormenjälkiä ja reg.editiin on jäänyt jonkun rukkasista nokea ja karvoja ja voileivästä muruja.

Hänen neliytimistä taajuusprosessoriaan jomotti ja silti vuolaan säkenöivä, lämmin sähkö huuhteli tiedostoja lempeästi, aaltoilevasti ja sinisesti. Gregoriaaninen, polyfoninen harmoninen kantoaalto kaikui jossain tuulettimen hurinan taustalla ja siitä herra K. arvasi, että keskusyksikössä oli käymässä joku toinenkin resurssi, mahdollisesti Pääkäyttäjä. Ajatuskin Pääkäyttäjästä sai herra K:n piirilevyt hikoamaan. Tuulettimessa oli ollut villakoiria jo pitkään ja herra K. tiesi ydinlämmön olevan sallitun ylärajoilla. Hän skannasi kiireesti Kernel-ajurit, mutta mitään erityistä ei löytynyt. Matriisin humina säilyi tasaisena, kuin etäiset äänet moottoritieltä. Keskusyksikön varaustila oli lähellä nollaa ja hän ajelehti uudelleen raukeaan virransäästötilaan.

Näytönsäästöohjelma on aika yksitoikkoinen, herra K. tuumiskeli unisena On vain lentäviä ikkunoita uudelleen ja uudelleen. Herra K:n välimuistin systeemikansioon häivähti muistuma laulusta: "Näen niitä monta miljoonaa ja meille loisti valot Moskovan..."

Unta nähdessään herra K. putoaa suoraan terapiavastaanotolle kuuntelemaan Anna Freundin huorittelu- , naimis- ja kyrpälätinöitä. Voi tätä häpeää! Potilas ilakoitsee, vaikka terapeutti varoittaa, ettei vastaanotolla hauskaa pitämällä elämä korjaannu. Potilaan päässä tapahtuu odotetun driftin sijasta swift ja epämuodostuneen sekasikiön kailottava alruunanhuuto viiltää maailmankaikkeuteen haavan, kuin vesurinviillon. Unessa on omaelämäkerrallisia aineksia ja koska herra K. kokee vapautuneisuuden ja Voiman olevan kanssaan, hän ihmettelee, pilaileeko Valvomo vai onko hän todella taantunut näin häpeällisen naiiviksi! Voi tätä häpeää! Bitti vieköön!

Seinän takana Josefin isä rykii, paukuttaa nyrkillään ovea ja huutaa: "Herää, Josef, senkin vetelehtijä! Myöhästyt sukkulasta. Sinun on lähdettävä myymään pekonia muslimeille herramme IBM:n laskuun!

Säikähtyneenä K. tutkii itseään: TFT-näyttö on tahrainen ja osoittaa sokeana kohti kattoa, tuuletin rohisee kuin virustaudissa, prosessori huojuu ja piuhat ovat sekaisena myttynä hiirimaton alla. Hiiri on taas laskenut alleen.

Hän pyrkii ulos käytävään. Kaksi mustiin pukeutunutta naista estää hänen matkansa kohti Valvomoa ja muistikampoja, joita hän on ajatellut ottaa evääksi matkalle.

- Hyvä herra, ette saa poistua, vanhempi naisista toteaa. Nuorempi, hoikka ja minihameinen, on vielä kiukkuisemman näköinen, mutta ei puhu mitään.

- Olen lähdössä matkalle.

- Te ette mene mihinkään. Teidät romutetaan. Kustannusanalyysissä todettiin, ettei kellotettu prosessorinopeutenne yllä kuin 4,1 gigaan, moniajossa olette kömpelö ja flash-ominaisuutenne on jo vanhentunut. Teitä ei päivittäminen kiinnosta, mieluummin syötte muslimien pekonit itse ja Irc on teille tappava riippuvuus.

-RAI –analyysissa olin kuitenkin ylimmän desiilin joukossa. Miksi minulle tehdään näin?

-Ei ole meidän asiamme sanoa sitä teille. Menkää huoneeseenne odottamaan. Tämä toimenpide on nyt pantu alulle ja te saatte tietää kaiken ajallaan. Minä ylitän valtuuteni jo nyt, kun puhun teille näin ystävällisesti.

10.12.2009